8. syyskuuta 2012
Kun
Kun kuulen ukkosen jyrähtävän,
hymyilen, sillä tiedän olevani turvassa.
Kun kuulen sateen piiskaavan asvalttia,
hymyilen, sillä tiedän, että sateen jälkeen paistaa aurinko.
Jos tämä tunne olisi väri,
se olisi rauhallinen ja lempeä oranssi.
Oranssi täynnä tunnetta, täynnä iloa ja täynnä onnellisuutta.
Ja oranssi täynnä haikeutta ja viisautta.
Kun haistan syksyn tuoksun,
hymyilen, sillä tiedän syksyn tarkoittavan uutta alkua.
Kun haistan sateen,
hymyilen, sillä tiedän olevani elossa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti