Viimeisen viikon aikana olen:
kulkenut hartiat suorassa
kävellyt korot kopisten
haaveillut omasta kodista ja yllättävästi omakotitalosta ja puutarhasta
oppinut nauttimaan punaviinistä
haaveillut sinisimpukoista valkoviinikastikkeessa
unelmoinut helminauhaa ja helmikorvakoruja
hymyillyt vastaantuleville miehille
heittäytynyt elämään
oppinut arvostamaan itseäni vähän enemmän
ja ennen kaikkea ottanut opikseni.
Pyristelen kaikin vaivoin pieniä aikuistumisen merkkejä vastaan, vaikka oikeasti haluaisin hypätä aikuistumiseen suurella loikalla, syleillä sitä ja pitää nuoruus ja leikkimielisyys mukana. Silti odotan; pysyttelen kynnyksen tällä puolen vielä hetken ja katson josko osaisin vielä nauttia villistä nuoruudesta pitkine öineen, hullunkurisine keskusteluineen, naiivine ajatuksineen ja huolettomine päivineen.
Toisaalta, kukaan tai mikään ei sano, että yllä olevat asiat eivät voisi kuulua aikuisuuteenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti